House of Light

Orpokoti, jossa tällä hetkellä työskentelemme, aloitti toiminnan vuonna 2003. Paikkaa pyörittää Aruna Shantha perheineen sekä kolme paikallista vapaaehtoista. Asukasmäärä on kasvanut vuosi vuodelta, ja vaikka rakennusta on laajennettu paljon vuosien saatossa, tila on silti kortilla. Tästä lisää postauksen lopussa!!

Pojat ovat täällä pitkälti vastuussa itsestään, ja tietysti vanhemmat pojat auttavat pienimpiä tarvittaessa. Pojat hoitavat päivittäisen siivouksen, pyykkien pesun, koulupukujen silityksen, ja rikki menneiden vaatteiden parsimisen. Aruna on alusta asti painottanut, että koska lapsilla on oikeutensa, heille pitää alusta asti opettaa, että elämään kuuluu myös velvollisuuksia. Tarkoituksena on tietysti yrittää varmistaa, että pojat pärjäävät mahdollisimman hyvin omillaan, kun aikanaan lähtevät talosta. On täällä toki aikaa leikkimiseen ja pelailuunkin. Poikien lempileikkejä vaikuttaisi olevan peukkupaini (ja tietenkin peruspaini), kädenvääntö, helmien/pikkukivien neppailu, kivi-paperi-sakset, korona ja paikallisten poppibiisien laulaminen.

Meidän huone

Kielimuuri rajoittaa hyvin paljon, mitä leikkejä tai pelejä edes uskallamme yrittää opettaa pojille. Edes vanhimmat pojat eivät tunnu ymmärtävän englantia, ja nuorempien poikien sanavarasto pyörii lähestulkoon kokonaan pelitermien ympärillä: i win, out, in, finish, play play, ja tietty lisäksi moneen kertaan kuullut kysymykset "your name?" ja "your country?". Nimillä meitä ei kuitenkaan kutsuta, vaan Minttu on akka ja Ossi aija, jotka tarkoittavat ymmärtääksemme vanhempaa siskoa ja veljeä. Ossikin tuntuu tykkäävän käyttää akka-termiä - ei taida muistaa että on meistä vanhempi. Vaikka sanomamme menisikin englanniksi perille, uudet jutut jaksavat kiinnostaa näitä kavereita enintään 15 min kerrallaan, ja sen jälkeen tilanne hajoaa käsiin ja juostaan taas ympäri ja huudetaan.. Askarreltiin viime viikolla muistipelikortit. Ollaan tyytyväisiä, jos pojat jaksavat pelata sitä pari kierrosta ilman, että kortit lentävät ympäri maailmaa ja vieressä istuvaa kaveria ei hakata päähän. Pisimmän aikaa pojat pysyvät rauhallisina kaksi kertaa päivässä "buddhalaisessa rukoushetkessä." Suurin osa pojista on budhalaisia, joten talossa asuva nunna vetää ruokoushetken heille täällä kotialttarilla, ja usein niihin osallistuu myös muita paikallisia.

Yksi poikien makuuhuoneista

Ruokahuolto pysyy yllä paikallisten perheiden avulla. Vuoropäivin yksi perhe (tai pikemminkin suku) saapuu lava-autolla tai minibussilla isojen ruokaämpäreiden kanssa tuomaan pojille ruokaa. Kuulemma yksi perhe toimittaa ruokaa noin kerran kuukaudessa. Turvaverkosto on siis suhteellisen laaja.

Eräs ilta pojilta otettiin mittoja uusia vaatteita varten. Pari viikkoa myöhemmin saapui hirvittävä vaate/kenkäkokoelma sisältäen jokaiselle pojalle kokonaisen vaatekerran: kengät, farkut ja paidan. Tunnelma oli kuin jouluna ja oli upeeta nähdä, kuinka huumassa pojat olivat. Uudet vaatteet pojat saivat laittaa päällensä sunnuntain piknikille.

Koko porukka valmiina lähtöön!

Piknikiä on odotettu, 16. päivä on ollut kaikkien huulilla. Pojille, kuten ei meille vapaaehtoisillekaan kerrottu piknikin tarkempaa sisältöä. Tiesimme ainoastaan, että paikkaan on noin 2,5 tunnin bussimatka ja siellä olisi uintimahdollisuus. Päättelimme, että kyseessä on varmaankin joku kaunis puistoalue, josta löytyy lampi tai järvi jonne pulahtaa. Noh, ei ihan.. Tässä maassa kun tahdotaan vetää aina kaikki suhteellisen överiksi, näin tehtiin myös piknin suhteen. Tilattu bussi lähti klo 6:00 aamulla (pojat heräsivät varmuuden vuoksi jo neljän aikoihin - olikohan kukaan saanut edes nukuttua). Bussiin asteli peruspossen lisäksi myös matkaa varten tilattu orkesteri rumpuineen ja trumpetteineen sekä kahden hengen kuvaajatiimi videokameroineen.. Pitkään ja hartaasti aseteltiin koko porukka istumaan bussiin, ja kaksi minuuttia startin jälkeen orkesteri aloitti ja suurin osa pojisti rynnäsi käytävälle sheikkaamaan. Bileet kesti noin puoli tuntia, jonka jälkeen pojat painuivat paikoillensa nukkumaan :D

Kun pääsimme kohteeseen, edessämme seisoi Leisure World. Paikka oli kutakuinkin Serena + tivoli Sariola. Perus piknik. Onneksi tuli otettua uintikamppeet mukaan! Ekat pari tuntia pojat juoksivat laitteista toiseen, jotka meidän eurooppalaisin silmin eivät näyttäneet kovinkaan hurjilta, mutta ilmeistä päätellen sitä ne olivat. Kaikkiin laitteisiin ei talon kovimmat riitapukarit edes uskaltaneet. Ja me tietysti nautittiin, kun päästiin asiasta kuittailemaan. Lounaan jälkeen meillä oli noin tunti aikaa vesipuistossa, jossa meille selvisi, että eihän pojista ole uimataitoisia kuin vain muutamat vanhimmat. Hauskaa oli silti!

Kotimatkalla löysimme itsemme vielä KFC:stä nauttimassa syntymäpäiväillallista, jossa juhlimme paikallisen liikemiehen 35-vuotispäiviä. Herra oli päättänyt synttäreidensä kunniaksi kustantaa koko orpokodin porukalle upean päivän. Hän oli maksanut poikien vaatteet, bussin, kuvaajat, orkesterin, ruoat ja sisäänpääsyt huvi/vesipuistoon. Sri Lankassa ei ole kuulemma epätavallista, että haluaa juhlia syntymäpäiväänsä tällä tavalla. Tietysti päivän sisältö riippuu siitä, kuinka varakkaasta perheestä tulee. Tämä herra taisi olla sieltä varakkaammalta puolelta. Kaiken kaikkiaan sri lankalaisittain huikeavalla tavalla överiksi vedetty päivä, ja vähään tottuneille pojille ainutkertainen kokemus. Kun puolen yön aikaan päästiin takaisin kotiin, oli kaikkensa antanut olo.

Se "piknikistä", mutta vielä muutama fakta itse orpokodista. Tällä hetkellä pojat nukkuvat kolmessa makuuhuoneessa. Rakennukseen on alkuvuodesta aloitettu toisen kerroksen laajennus, johon olisi tarkoitus tulla kaksi uutta makuuhuonetta. Rahat loppuivat kuitenkin kesken. Uusia asukkaita on saapumassa vielä tämän vuoden puolella - kuulemma 7 tai 8 uutta poikaa - joille ei tällä hetkellä ole varsinaisesti edes tilaa täällä!  Tästä syystä päätimme muutaman vapaaehtoisen kanssa pistää pystyyn pienen varainkeruun, jotta projektia saataisiin vähän eteenpäin. Haastamme kaikki blogin lukijat mukaan talkoisiin! Pienikin rahasumma on täällä kullanarvoinen! Varainkeruutapahtuma löytyy täältä. Lahjoitukset tulisi tehdä perjantaihin mennessä, sillä aiomme seuraavana maanantaina nostaa rahat tililtä ja ostaa tarvikkeet. Älä siis jätä tätä "hoidan myöhemmin" -listalle, vaan toimi asap jos haluat kantaa kortesi kekoon.

Uudet makuuhuoneet ovat vielä vähän kesken..

Hauskaa alkanutta viikkoa,

Akka ja Aija