torstai 18. kesäkuuta 2015

Jälkipyykki


Ollaan nyt oltu reissun jälkeen 2 kk Suomessa ja ajateltiin murjaista vielä viimeinen blogiteksti. Kotimaan aggressiiviset kevätkelit ja hitaasti alkanut kesä ei ole meitä haitannut – kiva pitää taukoa hikoilusta. Reissu tuntuu yllättävän kaukaiselta jo tässä vaiheessa. Hieno puolivuotinen, mutta jos nyt saisi valita lennot takaisin Aasiaan tai kesän Suomessa, valittaisiin jälkimmäinen.
 
Heti kotiin palattua huomasimme, miten vaikeaa oli vastata ihmisten esittämiin peruskysymyksiin: mikä oli parasta, hienoin paikka, mikä pelottavinta..? Kokonaisuutta oli vaikeaa pyöritellä päässä, eikä yksittäisiä asioita ollut helppo nostaa esille. Laitoimme tämän tekstin loppuun top-listojamme kohteista ja kokemuksista.




  
Päällimmäisenä syynä Aasian reissullemme oli halu tehdä vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön suosio on kokoajan kasvussa, ja se nähdään nykyisin vaihtoehtoisena matkailun muotona. Monet matkatoimistot järjestävät tänä päivänä vapaaehtoistyömatkoja – niistä voi olla montaa mieltä. Kun kolmas osapuoli rahastaa ison osan vapaaehtoistyön järjestämisestä, valuu rahaa sinällään hyvää tarkoittavasta toiminnasta aivan väärään paikkaan. On kuitenkin olemassa myös monia järjestöjä, jotka voittoa tavoittelematta lähettävät vapaaehtoisia töihin niin lähiseuduille kuin maailmalle. Meidän mielestämme vapaaehtoistyössä tärkeässä roolissa ovat myös keskinäinen kulttuurienvaihto ja oppiminen. 


 
 
Vapaaehtoistyökään ei ole ongelmatonta, erilaisia kusetuksia ollaan nähty, kuultu ja luettu. Kehittyvissä maissa järjestötoiminta on monelle myös bisnestä. Räikeimpiä taitaa olla tapaukset, joissa köyhät perheet myyvät lapsiaan orpokoteihin, jotka keräävät sponsoreita, ja joihin länsimaalaiset vapaaehtoiset tulevat tekemään vapaaehtoistyötä. Keväällä Hesarikin tarttui aiheeseen. Muita ongelmia voivat olla esim. orpokodeissa liian lyhyet työpätkät ja samalla liian usein vaihtuvat ihmiset, sekä se, ettei opetustyötä itsessään välttämättä arvosteta vaan länsimaalaisilta halutaan vain rahaa jne. Monet ovatkin hyvin kriittisiä ”köyhään etelään” suuntautuvan vapaaehtoistoiminnan suhteen - miksi länsimaalainen olisi paikallista kykeneväisempi tekemään jotakin työtä? Omasta kokemuksestamme Sri Lankan luomufarmilla voimme sanoa, että me toimimme ennen kaikkea piristysruiskeena rakennusprojektissa, sillä paikalliset ovat niin monesti tehneet jälleenrakennusta ja joutuneet pettymään. Englannin opettamisen kannalta vapaaehtoistyö on todella tärkeää, sillä monissa kohteissamme paikallisten englannin opettajien taso oli varsin vaatimaton.


 
 

On ollut hauska seurata facebookin kautta, mitä "työpaikkoihimme" kuuluu. Muistatteko järjestämämme varainkeruun orpokodissa Sri Lankassa? Kuulimme, että poikia on House of Light -kodissa jo melkein 50. Uusien makuuhuoneiden rakennusprojekti saatiin alkuun sadekauden jälkeen, ja orpokodin johtaja lähetti meille eilen kuvia projektin etenemisestä ja vielä kiitokset kaikille lahjoittajille!


Oven ja ikkunoiden karmitkin jo paikoillaan! :)

Haluttiin myös kerrata nopeasti kohteidemme hyvät ja huonot puolet. Sri Lanka on sisällissodasta toipuva pieni saarivaltio Intian valtameressä. Saari on upea ja ihmiset ystävällisiä. Turismi ei ole vielä lyönyt läpi yhtä voimakkaasti kuin suurimmassa osassa Aasian kaakkoisosia. Vietimme Lankalla pisimmän pätkän reissustamme, ja se kerkesikin tekemään suurimman vaikutuksen. Pieneen saareen on ahdettu niin paljon koettavaa - tulemme ehdottomasti palaamaan saarelle!
 
Sri Lankan jälkeen Kaakkois-Aasiassa kaikki tuntui liian helpolta. Bussit olivat kaikki luksus-busseja ja matkajärjestelyt sujuivat iisisti kun samoja reittejä on kulkemassa pari muutakin travelleria. Aluksi se tuntui pelkästään positiiviselta, mutta jossain vaiheessa alkoi jopa ärsyttämään. Suurin osa travellereista on länsimaalaisia välivuositeinejä, ja meno sen mukaista. Reitin varrelta löytää myös letkeemmän menon omaavia paikkoja, jos näkee vähän enemmän vaivaa.

Lyhyesti ja ytimekkäästi: meidän mielestä Kambodza oli sympaattisin, Laos eksoottisin, Vietnamissa oli paras ruoka, ja Thaimaassa suosittelisimme Khlong Khong -rantaa Koh Lantan saarella.





Mitä Aasiasta jäi käteen ja mitä kului?
Reissuun kului karkeasti 13 500 e – 6,5 kk kaikkinensa sisältäen kaikki lennot, vakuutukset, rokotukset ym. Säästettiin pääosin majoituksissa ja ruokapaikoissa. Mitään nähtävyyksiä tai retkiä ei jätetty väliin budjetin takia. Oman asunnon alivuokraaminen kalustettuna takaa, että kuluja ei tule Suomen päässä. Helpottaa myös sekä reissuun lähtöä, että erityisesti sieltä palaamista. Telkkaria ei juuri puoleen vuoteen tarvinnut katsella. Yhteensä luettiin noin kolmisenkymmentä kirjaa matkan aikana. Reissusta jäi älytön määrä upeita kokemuksia ja valokuvia (hienoja ja vähemmän hienoja), tuttuja joita voi lähteä moikkaamaan ja hieman muuttunut näkökulma tähän maailman menoon. 
 
Mites parisuhde? Vieläkin yhdessä :)

Kannustamme kaikkia muitakin vastaavanlaiseen matkailuun, mutta (ainakin vielä) on sellainen olo, ettei itse tarvitse hetkeen tehdä pitkää reppureissua!



Kiitos että jaksoitte puoli vuotta jalkojemme alla!

Top Kohteet: Arugam Bay, Laosin jokilaaksot, Hoi An, Luang Prabang, Koh Rong
Top Kokemukset:  vapaaehtoistyöpaikat, Angkor Wat, Adams Peak, ruoka!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti