Happy New Year

Juhlittiin joulua ja uuttavuotta Weligamassa ja Mirissassa, etelärannikon upeissa rantakohteissa. Jouluviikko etelässä oli kostea, eikä todellakaan alkoholin vaan sateen määrän takia. Koko saarella on ollut poikkeuksellisen sateinen loppuvuosi, jonka seurauksena on ollut sekä maanvyöryjä että pahoja tulvia jotka ovat koskettaneet jo yli miljoonaa sri lankalaista - satoja tuhansia on evakuoitu..

Mirissa

Weligama. Taustalla näkyy millaiseksi alueen tulevaisuutta rakennetaan.

Vuokrattiin skootteri, jolla pääsimme helposti liikkumaan aamupäiviksi Weligaman rantaan surffaamaan ja iltapäiviksi Mirissan rantaan levyttämään. Erityisesti Mirissa on upea ja pittoreski ranta. Sieltä järjestetään myös valasretkiä, sillä seudun ohi kulkee valaiden suosima muuttoreitti. Mekin tietysti teimme tällaisen valasretken, sillä sinivalaiden ja ryhävalaiden spottaus piti olla tähän aikaan vuodesta lähes takuuvarmaa. No, näimme ehkä yhden valaanpyrstön ja saimme pelätä paatin kaatuvan kovassa merenkäynnissä, kokemus sinänsä. Takaisin kuivalla maalla sai taas kerran olla iloinen, että selvisi hengissä.

Tammikuun toisena päivänä jätettiin Sri Lanka taaksemme ja suunnattiin kohti Bangkokia ja Kaakkois-Aasian seikkailuja. Kruunattiin lentokenttämatka jo melko perinteikkäästi murjomalla neljällä eri bussilla kohteeseen. Busseissa on täällä saanutkin istua, niillä pääsee kaikkiin kuviteltavissa oleviin kohteisiin ja sitähän me ollaan hyödynnetty. Koko maa pyörii linja-autoverkoston varassa, vuoroväli on tiheä, hinnat halvat ja vauhti kova; Tatat ja Lanka Leylandit dominoivat tiekulttuuria täysin suvereenisti niin vauhdin kuin kokonsa puolesta.

Matkustimme myös pitkiä siivuja junilla - välillä huikeissa maisemissa.

Loppuvuosi oli Lankalla myös odotuksen aikaa, sillä aikaistetut presidentinvaalit ajoittuivat tammikuun 8. päivään. Useimmat tuntuivat toivovan presidentin vaihtuvan ja tämän oligarkian ja nepotismin loppuvan. Monet eivät asiasta kuitenkaan uskaltaneet suorin ilmauksin puhua, vaan keskusteluita maan poliittisesta tilanteesta käytiin aina melko hiljaisesti ja ympäristöä tarkkaillen. Tätä kirjoittaessa vaalit ovat juuri ratkenneet. Kansan ääni suhteellisen itsevaltaisessa maassa on ratkaissut ja valta vaihtumassa. Uusi presidentti on Maithripala Sirisena, toivottavasti hänessä on miestä uudistamaan koko maan hallintoa! Tarvetta olisi.

Olimme Sri Lankalla pääasiassa vapaaehtoistyössä. Kokemusta on vaikeaa tiivistää lyhyesti, sillä kolmen kuukauden aikana ehdimme työskennellä monessa erilaisessa projektissa. Kaikki ei mennyt niinkuin alunperin suunnittelimme, ei opetettukaan englantia kolmea kuukautta Muturissa.. Armeijan väen kolmen tunnin kuulustelusessiot jäävät varmasti mieleen sinä hetkenä, milloin ajattelimme että mihin hittoon sitä olllaan lähdetty. Muissa paikoissa homma kuitenkin toimi hyvin, ja ihmiset olivat innoissaan siitä, että ollaan tultu auttamaan. Orpolapsia, teini-ikäisiä oppilaita, kehitysvammaisia naisia, vanhuksia ja luomufarmilla hikoilua - Sri Lanka tuli tutuksi, sen voi sanoa. Monet paikat joissa asuimme pysyvät pystyssä paikallisyhteisön tukiverkoston avulla. Siinä oli jotain hyvin eksoottista, jota kaikkien muiden länsimaalaisten vapareitten kanssa jaksoimme ihmetellä ja ihailla.